Haksulle kannatusta viisi viikkoa vanhalta geokätköilijältä ja vasta pari viikkoa tätä keskustelua seuranneelta keltanokalta. Katson siis tätä kaikkea aika eri silmin kuin useimmat teistä, sillä en oikeastaan tunne ketään livenä ja virtuaalisestikin erotan vasta muutaman aktiivisimman. Ehkäpä tällainen toistaiseksi vielä enemmän ulko- kuin sisäpuolisen näkökulma voi kuitenkin olla kiinnostava, joten tässä vähän tilitystä.
Aluksi seurasin keskustelua vain kansainvälisellä sivustolla ja sielläkin vain joitakin mielenkiintoisimpia asioita poimien. Oli nimittäin tuota lukemista ja opiskeltavaa ihan tarpeeksi muutenkin... Sain vaikutelman todella kivasta porukasta, joka ei turhia pingota. Siitä rohkaistuin sitten osallistumaan ensimmäiseen miittiini eli itsenäisyyspäivän ratikka-ajeluun. Sieläkin tapasin vain mukavia ihmisiä. Ajattelin, että tähän porukkaanhan minä jään. Kaksi päivää myöhemmin liityin tälle suomalaiselle keskustelupalstalle. No, sen jälkeen tunteet ovatkin sitten olleet vähän ristiriitaisia. Valtaosa keskustelusta on juuri sitä mitä odotinkin sen olevan: ystävällistä, avuliasta, toiset huomioon ottavaa ja huumorintajuista keskustelua geokätköilystä. Vähitellen aloin huomata myös näitä Suoli24-viestejä, joiden ajattelin ensin olevan yksittäistapauksia, mutta sitten niitä alkoi ilmestyä useampia ja useampiin säikeisiin. Niiden lisäksi olin myös aika yllättynyt FBA-keskustelusta, en niinkään tyylin kuin itse asian takia - näinkö vakavaa touhua tämä siis onkin? Ja minä kun luulin, että tämä on leikkiä... Seuraavaksi yllätyin siitä, että moni piti pahana sitä, että patahaasteeseen vastattiin kertomalla omasta osallistumisesta. Outoa - luulin, että se on juuri haasteiden idea. Eihän kukaan lahjoituksesta kerro itseään kehuakseen, vaan kannustaakseen mukaan muitakin, ihminen kun on sellainen apinalauman jäsen, että porukka vetää porukkaa puoleensa. Lopullisesti aloin uskoa olevani jotenkin väärässä paikassa, kun virisi keskustelu uskonnosta. Vanha seurusteluohjehan on, että tuntemattomien kanssa ei pidä keskustella politiikasta, uskonnosta eikä seksistä, koska niistä ei synny kuin riitaa. MOT, taas kerran. Ja sitten kaiken huipuksi saatiin aikaan ihmeen totinen keskustelu feikkititteleistä, joiden piti selvästi olla vain huumoria - ulkopuolinenkin sen tajusi. Ihmettelin taas, että miksi ihmiset ottavat tämän harrastuksen niin tosissaan, kun on kuitenkin kyse vain aikuisten leikistä...
No, nyt olen tässä viime päivinä miettinyt, että ehkäpä olisi sittenkin parasta tyytyä vain siihen, mikä on oikeasti tosi kivaa, eli geokätköilemään, ja jättää tämä sosiaalinen areena muille. En koe mielekkääksi alkaa seuloa riidanhaastamis- ja hiustenhalkomisviestien seasta niitä, joissa on sitä asiaakin. Mieluummin käytän sen ajan vaikka kätköillen. Toisaalta olen oppinut kaikkein eniten tästä uudesta harrastuksestani juuri uusia ja vanhoja keskusteluja lukemalla, koska täällä saa niitä aloittelijalle arvokkaita käytännön vinkkejä. Niinpä olen nyt ajatellut roikkua mukana vielä jonkin aikaa ja katsoa, mihin suuntaan tämä tästä kehittyy.
Ja silläkin uhalla, että tästä viestistä tulee kaikkien aikojen jaaritteluviesti (lupaan ettei tämä toistu), ajattelin kertoa lopuksi vielä kokemuksistani eräällä toisella moderoimattomalla listalla, johon kuka tahansa voi vapasti liittyä, ja jossa olen ollut aktiivisesti mukana toistakymmentä vuotta. Tuskinpa ne kokemukset ovat suoraan sovellettavissa tänne, mutta voihan asiaa miettiä. Tällä toisella listalla on jäseniä noin tuhat, joista noin sata kirjoittaa listalle edes joskus ja heistä puolet on aktiiveja, jotka kirjoittavat jokseenkin päivittäin. Viestejä tulee päivässä 100 - 200. Selvästi suurempi lista kuin tämä siis, mutta ei kovin suuri. Porukkaa yhdistää ammatti, mutta valtaosa ei tunne toisiaan muuten kuin virtuaalisesti - sikäli siis hyvin samanlainen kuin tämäkin. Tämän yli kymmenen vuoden aikana listalla on ollut joitakin riitoja, varsinkin alkuaikoina, ja asiattomuuksiakin on heitelty, mutta sodat ovat tyrehtyneet nopeasti, ja viime vuosina niistä on oikeastaan päästy kokonaan. Minusta tähän on ollut kaksi selvää syytä. Yksi on se, että "ohi-keskustelu" eli varsinaiseen asiaan kuulumattomat (ja osaa porukasta jatkuvasti ärsyttäneet) löpinät ja lätinät ohjattiin joitakin vuosia sitten rinnakkaislistalle. Sosiaalisimmat kuuluvat nyt molemmille listoille, asialinjaa kannattavat ovat mukana vain alkuperäisellä. Seurustelulistalla on asian puhuminen ankarasti kielletty, asialinjalla taas sallitaan ohittelua vain vähäisessä määrin. Kun läpänheitto alkaa saavuttaa tietyn rajan, siirrytään seurustelulistalle, missä se usein jatkuukin loputtomasti. Toinen ja varmasti vielä paljon merkittävämpi syy keskustelun pysymiselle asiallisena on se, ettei nimimerkkejä sallita. Aina silloin tällöin joku uusi yrittää, mutta hänet ohjataan lempeän päättäväisesti ruotuun. Kun joutuu vastaamaan oikealla nimellään siitä, mitä arkistoihin ikuisiksi ajoiksi jää, miettii vähän tarkemmin, mitä näppikseltään maailmaan päästää. Silloin tällöin toki joku onnistuu tyrskäyttämään öisen känniviestin, mutta näiden suhteen on opittu noudattamaan listan yhtä perussääntöä: kaikkeen ei tarvitse reagoida eikä haukkuva koira kauan yksin hauku. Hiljaisuus on usein paras tapa hoitaa nämä viestit.
No, rinnakkaislista-ajatuksen jätän muiden mietittäväksi, ja kun geokätköilyssä nimimerkki tuntuu olevan aika oleellinen osa toimintaa, niin tuskinpa täällä nimimerkeistäkään luopumassa ollaan. Ehkä voisi kuitenkin ajatella jonkinlaista vapaaehtoista itsensäpaljastelua - tai jopa oman oikean nimen näkymistä pysyvästi sivupalkissa nimimerkin alla, vapaaehtoisesti tai pakollisena. Silloin itse kukin tietää, että tästä lähtien kaikki, mitä minä tällä foorumilla sanon, on vapaata riistaa kenen tahansa lähettää vaikka työnantajalleni. Ehkä se pitäisi keskustelua aisoissa.
Tulipa jaariteltua... Kaikille kätköilijöille tähän asti joka tapauksessa oppimastani suurkiitos, ja tässä samalla kaikille myös leppoisan joulun toivotukset! Kätköillä tavataan, vähintäänkin virtuaalisesti. - Ja ai niin, minä olen Anneli Miljard, Helsingistä. Hauska tavata.