Geoapina lasketaan sallittuihin apuvälineisiin - moottorisahaa eiWildzared kirjoitti:Olen reilusti ylipainoinen naisihminen ja minun on mahdoton kiivetä esimerkiksi kätkölle GC2ZHHD. Saanko lokata purkin jos odotan kiltisti maassa ja mukanani kulkeva geoapina kiipeää purkin, tuo sen maahan ja kirjoitan itse nimeni siihen jonka jälkeen geoapina kiipeää purkin takaisin paikalleen?
Ehdottomasti sallittua!Wildzared kirjoitti:Mulla ois vähän aloittelijan kysymyksiä lokkaamisesta ja siihen liittyvistä säännöistä..
Olen reilusti ylipainoinen naisihminen ja minun on mahdoton kiivetä esimerkiksi kätkölle GC2ZHHD. Saanko lokata purkin jos odotan kiltisti maassa ja mukanani kulkeva geoapina kiipeää purkin, tuo sen maahan ja kirjoitan itse nimeni siihen jonka jälkeen geoapina kiipeää purkin takaisin paikalleen?
Miten yleensä kätkön omistaja suhtautuu jos lokissa on samalla käsialalla useampi nimi lokattuna kerralla? Me kätköillään usein kolmen hengen porukalla joista kahdella on geonuuskija hihnanpäässä ja on vähän hankalaa kirjoitella nimeä paperiin kun reippahan kokonen husky repii eteenpäin jatkamaan matkaa.Purkilla ollaan siis yhdessä, etsitään yhdessä (ja löydetään yhdessä!) mutta yksi kirjoittaa kaikkien nimet paperiin eikä purkki välttämättä edes kosketa kaikkien käsiä, vaikka ollaanki kaikki ihan purkin vieressä.
Pakko vielä tälleen offtopiccina hihkua että geohötkyily on tasan ainoa liikuntalaji joka innostaa toistaiseksi, tosin nyt on alkanut muutkin GPS-urheilut kiinnostaa. On aika paljon että tälläsen verkkopeliaddiktoituneen ryhävalaan saa ulos ylös ja lenkille. Muutaman viikon aikana on tullut joku reilu 100km kävelyä ja uskomaton määrä ulkoilmaa ja onnistumisia.Tää on ihan loistavaa! Huomaa miten geosilmä ja ennen kaikkea kunto ja motivaatio kehittyy. Ekalla kätköilyviikolla meinas kuolla parin kilsan lenkkiin, nyt jaksaa kipitellä monta monta monta tuntia kaupungilla tusinapurkkien perässä.
Itsekin silloin tällöin kätköilen porukassa (4 henkeä) ja joskus yksi kirjoittaa kaikkien nimet ihan vaan siksi ettei viitsitä purkkia kierrättää ringissä kun kerran se yksikin ne nimet osaa sinne kirjoittaa. Mun mielestä raja menee siinä että olet jollain tavalla mukana purkin hakemisessa - vaikka sitten henkisenä tukena apinalle 
Eli näet purkin, ehkä kosket sitä, tiedät missä sen piilo on jne... Mulle ehkä tuo näkeminen ja piilopaikan tietäminen riittää siihen, että annan jonkun toisen kirjata nimeni sinne, kuitenkin siten että olen siis itse paikan päällä kun tämä tapahtuu Nyt ei saa ymmärtää väärin, vaan ihan uteliaisuuttani kysyn kun ei itselle ole vuoden aikana tullut vastaan tällaista ilmiötä eli onko jossain valloillaan sellaista, että jotakuta kätköilijää ei ymmärretä tai arvosteta siksi, ettei hän pysty joka päivä etsimään kahta kätköä tai vuodessa viittäsataa? Kyllä, ymmärsin että nuo luvut olivat esimerkkejä mutta yleisesti tuo ajatus tuntuu vieraalta. Epäilen että suurin osa harrastajista on "vain harrastajia" eli etsii purkin silloin, toisen tällöin, välillä on kuukauden etsimättä yhtään kun ei ehdi tai jaksa. Joku taas etsii 10 purkkia päivässä joka päivä mutta näitä on harvemmassa.Kaksisutta kirjoitti:
kätköilijöitä on monenlaisia ja toivon ymmärrystä siihen asiaan että jokainen kätköilijä ei pysty esim jokapäivä etsimään 2 kätköä tai löytämään vuodessa yli 500 kätköä yms,
on ihmisiä jotka pystyvät kätköilemään jokapäivä ja työstä/opiskelusta ei tarvitse välittää mutta toivon että he myös kunnioittaisivat niitä kätköilijäitä jotka tahtovat tätä hommaa harrastaa omien rajojensa mukaan. Itse olisi tarkoitus taas etsiä huomena noin kymmenen kätköä lisää.
Tämä avautuminen ei liittynyt yhtään mihinkään mutta tahdoin vain muistuttaa ihmisiä siitä että kunnioitetaan toisia kätköilijöitä löytömääristä riippumatta ja pidetään yllä hyvää henkeä.
Taas lainaten jo useampaa muutakin kirjoittajaa: nimi logikirjassa on löytö. On jokaisen oma asia, oletko Turussa tai Oulussa, kun nimesi kirjoitetaan logiin Joensuussa. Jos se on mielestäsi ok niin eihän sitä kukaan voi estää, en usko että kukaan alkaa näitä alibeja tutkia olitko paikalla vai et. Voit lahjoa kaverisi ympäri Suomen kirjoittamaan nimesi joka paikkaan ja sitten loggailet kätköjä Utsjoelta, Helsingistä ja Vaasasta koko ajan kotona Tampereella istuen. Tässä on aika paljon kyseessä oma moraali ja itsensä huijaaminen enemmän kuin muiden huijaaminen.jviirret kirjoitti:Minusta tässä on ristiriita:
-Käyt samalla hehtaarilla purkin kans, mutta se on niin vaikeassa paikassa että itse et pääse nimeäsi sinne kirjoittamaan. Tämä on löytö jos joku mukana oleva kaveri kirjoittaa nimesi tai tuo purkin sinulle jotta saat nimesi kirjattua.
-Käyt purkilla, pidät sitä kädessäsi, silmäilet lokivihkoa, mutta kynän hukattuasi et voi nimeäsi kirjoittaa niin se ei ole löytö.
Kuinka kaukana logaaja saa purkin kätköpaikasta olla? Jos sataa vettä kaatamalla niin turhaahan siinä kaikki itseään kastelee, pistetään apina asialle, se noutaa purkin autolle, kaikki kirjoittaa siihen autossa nimensä ja apina kiikuttaa purkin takaisin puuhun.
lukekaa tai älkää.. Tällä edellä olevalla lauseellani tarkoitan siis sitä että jos joku aloittelija tekee virheen koordinaatien, kuvauksen tai piilotuksien suhteen, niin ei pitäisi olla heti lyömässä ja haukkumassa kätköä tai naattien ottotaitoa. Se on nähty että "satelliittikeli" vaihtelee ja jos gepsin kytkee vaan hetkeksi päälle, voi tarkkuus heitellä. Pikemminkin pitäisi lyömisen sijaan olla kannustamassa ja tarjoamassa apua. Miettikää välillä vaikka sitäkin että se henkilö joka tekee nyt ensimmäistä kätköään, tekee sen suomen parhaan mystin tai tradin vuoden-kahden päästä saadessaan kannustusta ja tukea tai tullessaan tyrmätyksi alkaa jästimään rasioita. Kaksi varsin mustavalkoista ääripäätä, mutta itse ainakin mieluummin valitsen tuon ensimmäisen "tukilinjan". Jos joku asia ei piilotuksessa tai kätkössä natsaa 100%:lla niin ei sitä ole pakko lokkaukseen suoraan oksentaa. vielä yksi lisäys. Ehkä paras esimerkki tuosta tukemisesta on se että tosi moni valittaa että "naatit heittää jopa 20-30 metriä" mutta kuinka moni sitten oikeasti mittaa ne tarkat naatit ja toimittaa tekijälle ja/tai lokkauksessaan? Eipä kovin moni... tämä osuu kyllä myös itseeni. Samaan asiaan syyllistynyt.Muutamat tekevät tuota säännöllisesti. Ehkä joku kuvittelee, että naattien "paljastaminen" olisi jonkinlaista kätkön spoilaamista tai että tekijä on kätköä vaikeuttaakseen laittanut naatit sivuun. Itsekin koin ensimmäisen kätköni julkaisun jälkeen spoilaamiseksi sen, että koordinaattien sanottiin olevan hyvin tarkatArnyk kirjoitti:Tuohon edelliseen "vuodatukseen"
Meillä tuo toinen puolisko oli palveluammatissaan alkanut jutella erään asiakkaan kanssa ja oli käynyt ilmi, että molemmat kätköilevät. Setämies oli halunnut tietää puoliskoni löytömäärät. Siinä vaiheessa meillä kummallakin oli noin parisataa kätköä, jotka olimme etsineet opiskeluiden, töiden ja kaiken muun ohella. Setämies oli sitten alkanut nauraa puolisolleni ja ilkkunut, että hänen ala-asteikäiset kakaransakin on löytänyt enemmän. Onneksi en ollut itse paikalla, olisin saattanut antaa hieman enemmän palautetta setämiehelle... No mutta, tuollaisia ei ole ennen eikä jälkeen setämiehen tullut vastaan. Luulen, että enemmän löytömäärien vähyys häiritsee itseä. Ilman ulkopuolisia sitä alkaa ajatella, että no mikä minä olen sanomaan näillä määrillä, kun noilla muilla on monta sataa enemmän. Erityisen nololta tuntui tapaus, jossa eräs purkki lipesi käsistämme ja putosi saavuttamattomiin. Purkille oli ennenkin käynyt niin, mutta meidän niskaamme tuli aikamoinen kasa kakkaa. Väkisinkin mietti, että olisiko piilottaja purkautunut niin, jos meillä olisi ollut 1000 löydettyä silloisen 100 sijaan.Piriformis kirjoitti:Nyt ei saa ymmärtää väärin, vaan ihan uteliaisuuttani kysyn kun ei itselle ole vuoden aikana tullut vastaan tällaista ilmiötä eli onko jossain valloillaan sellaista, että jotakuta kätköilijää ei ymmärretä tai arvosteta siksi, ettei hän pysty joka päivä etsimään kahta kätköä tai vuodessa viittäsataa? Kyllä, ymmärsin että nuo luvut olivat esimerkkejä mutta yleisesti tuo ajatus tuntuu vieraalta. Epäilen että suurin osa harrastajista on "vain harrastajia" eli etsii purkin silloin, toisen tällöin, välillä on kuukauden etsimättä yhtään kun ei ehdi tai jaksa. Joku taas etsii 10 purkkia päivässä joka päivä mutta näitä on harvemmassa.Kaksisutta kirjoitti:
kätköilijöitä on monenlaisia ja toivon ymmärrystä siihen asiaan että jokainen kätköilijä ei pysty esim jokapäivä etsimään 2 kätköä tai löytämään vuodessa yli 500 kätköä yms,
on ihmisiä jotka pystyvät kätköilemään jokapäivä ja työstä/opiskelusta ei tarvitse välittää mutta toivon että he myös kunnioittaisivat niitä kätköilijäitä jotka tahtovat tätä hommaa harrastaa omien rajojensa mukaan. Itse olisi tarkoitus taas etsiä huomena noin kymmenen kätköä lisää.
Tämä avautuminen ei liittynyt yhtään mihinkään mutta tahdoin vain muistuttaa ihmisiä siitä että kunnioitetaan toisia kätköilijöitä löytömääristä riippumatta ja pidetään yllä hyvää henkeä.
Itselläni on ehkä sellainen asenne enemmän, että kätkömäärällä ei itsessään ole merkitystä, mutta jos 3 kätköä löytänyt harrastaja alkaa pitää itsestään kovaa meteliä ja tietää kaikesta harrastukseen liittyvästä enemmän kuin muut satoja ja tuhansia kätköjä löytäneet "koska olen lukenut kaikki ohjeet ja paljon juttuja tästä geokätköilystä" niin silloin en jaksa häntä arvostaa. Vaikka löytöjä olisi tuhansia, ei siltikään tarvitse olla kaikkitietävä nero, mutta antaahan tuo tuhat kätköä vähän enemmän kokemusta ja näkemystä kuin 3 purkkia... Ehkä ylipäätään omahyväiset itsekehuskelijat ärsyttää, oli tilanne mikä tahansa...
Minä ilmottelen loggauksissani yleensä vain metrit, jos niitäkään. Tämä ihan jo siitäkin syystä, että on hyvin mahdollista, että meidän gepsi on yksinään heittänyt häränpyllyä. Silloin olisi melko typerää mennä pätemään uusilla naateilla. Jos taas on mahdollista, että muidenkin heittää, niin sitten he voivat vanhoista logeista lukea, että onhan täällä muillakin heittänyt näin ja näin monta metriä, laajennetaan hakualuetta. Itse ainakin on saanut apua tällaisista, kun purkkia ei ole meinannut löytää, mutta vanhoista logeista on huomannut, että muillakin on heittänyt aika paljon nollapisteestä.arisoft kirjoitti:Muutamat tekevät tuota säännöllisesti. Ehkä joku kuvittelee, että naattien "paljastaminen" olisi jonkinlaista kätkön spoilaamista tai että tekijä on kätköä vaikeuttaakseen laittanut naatit sivuun. Itsekin koin ensimmäisen kätköni julkaisun jälkeen spoilaamiseksi sen, että koordinaattien sanottiin olevan hyvin tarkatArnyk kirjoitti:Ehkä paras esimerkki tuosta tukemisesta on se että tosi moni valittaa että "naatit heittää jopa 20-30 metriä" mutta kuinka moni sitten oikeasti mittaa ne tarkat naatit ja toimittaa tekijälle ja/tai lokkauksessaan? Eipä kovin moni... tämä osuu kyllä myös itseeni.
Osaan kyllä arvostaa pelkkää metrimäärääkin. Antaahan se sen tiedon kuinka laajalta alueelta kannattaa etsiä. Metrimäärä jää helposti mieleen kun kätkön löytää. Naattien talteenottaminen on paljon mutkikkaampaa. Joskus mittaan löytämäni kätkön naatit samalla tavalla kuin piilottaessanikin tekisin. Joskus taas katson mitä GPS sattuu näyttämään löytöpaikassa.
Löytömäärät eivät ole tae saada kunnioitusta tai parempaa kohtelua. Nelinumeroiset löytömäärät eivät takaa yhtään mitään. Purkkeja on haettu vain useasti nopeassa tahdissa. Erilaisia toteutuksia on varmasti tullut vastaan ja sen sellaista, mutta tonnilöydöt eivät tuo absoluuttista oikeassa olemista. Vahinkoja sattuu kaikille. Toki kokeneemmat saattavat olla pitempikatseisia mahdollisten kämmien varalta (tai sitten ovat vain hiljaa kämmeistään ja kiistävät vahingon totuuden tultua esille).Juhannuspipari kirjoitti:Purkille oli ennenkin käynyt niin, mutta meidän niskaamme tuli aikamoinen kasa kakkaa. Väkisinkin mietti, että olisiko piilottaja purkautunut niin, jos meillä olisi ollut 1000 löydettyä silloisen 100 sijaan.
Ottamatta kantaa kummankaan edellisen lauseen totuusarvoon, ihmettelen kuitenkin, mikä yhteys niillä on. Saako hitaammin hakemalla enemmän kokemusta kuin nopeasti hakemalla?jule100 kirjoitti:Nelinumeroiset löytömäärät eivät takaa yhtään mitään. Purkkeja on haettu vain useasti nopeassa tahdissa.
Tähän "ilmiöön" olen törmännyt minäkin. Eräällä kätköllä useammassakin logauksessa oli maininta että koordinaatit näytti väärälle puolelle tietä. Käivin kätköllä parikin kertaa kauppa reissun yhteydessä, menin ensin nollapisteeseen ja siitä sitten tien yli. No eihän sieltä mitään löytynyt, kolmannella kerralla en ylittänyt tietä ja kätkö löytyi. Jälkeenpäin katsoin karttapaikasta että ilmoiteut koordinaatit olivat väärälle puolelle tietä, mutta juuri minun navigaattorini noina päivinä ja noissa olosuhteissa osoittikin oikealle puolelle.Kekkiss kirjoitti:Joskus olen kertonut mitä oma gepsini on näyttänyt. Nämähän on sellaisia juttuja, että välillä kätköilijäkaveri onkii purkin juuri nollapisteestä, oman gepsini näyttäessä 10m sivuun ja joskus toisinpäin.
Onko se toi "Lausteen viikarit?", jossa on 10m päässä toisistaan kaksi koivua ja kuvauksessa on ollut kummankin koivun naatit? Luulisi, että tuosta saa maastossa helpostikin katsottua kumpi puu on lähempänä oikeaa. Jos geoeroosia häiritsee, niin laita väärän koivun juuriin vihje, mistä oikean voi löytääjuheja kirjoitti:Juu. Minulla on yksi kätkö, josta osa porukasta kaivelee aina väärän koivun juurta (n. 10 metrin päässä) ja muistaa mainita ohi vievistä koordinaateista ja niiden aiheuttamasta tapahtuneesta geoeroosiosta loggauksessaan. Itsellä ja usealla muullakin kätköilijällä taas kuvauksessa annetut koordinaatit vievät just tasan oikean koivun juurelle - ja sitten on tietty se iso osa kätköilijöitä jotka eivät kerro juuta eikä jaata, muuta kuin että "helposti löytyi" tai "kk".
.Riippuu varmaanki hyvin pitkälti ihmisestä, kuinka nopea on esim. omaksumaan asioita. Eiköhän se kuitenkin niin mene, että moni ihminen luulee tietävänsä enemmän kuin oikeasti edes tietää (itsekin varmaan tähän syyllistynyt). Tilastokätköilijää ei kiinnosta mikään muu kuin itse purkki, jotta saa löytömäärän suureksi, ja näin ollen oma ego kasvaa, jota voi käyttää sitten esim. pätemiseen ja virtuaalipippelin kasvattamiseen (vaikka ei siitä mitään hyödy, kun loppupeleissä ei taida monikaan edes seurailla tilastoja? Itsekin vain katselen omia tilastoja. Rehellisesti sanottuna ei voisi edes vähempää kiinnostaa mitä muut on löytänyt). Joku hitaampi taasen voi oikeasti perehtyä ja tutkia kätköä / maastoa ja näin oppia enempi. En toki tarkoita, että kaikki paljon löytäneet olisivat tilastokätköilijöitä. (: Tokihan asia menee niinkin, että paljon löytänyt on saattanut törmätä enemmän erilaisiin purkkeihin kuin vähemmän löytänyt, mutta sitä taas ei tiedä minkälaisia purkkeja kumpikin on hakenut. Vähemmän hakenut saattaa olla hakenut vaikeita, kun paljon hakenut taas tusinapurkkeja.arisoft kirjoitti:Ottamatta kantaa kummankaan edellisen lauseen totuusarvoon, ihmettelen kuitenkin, mikä yhteys niillä on. Saako hitaammin hakemalla enemmän kokemusta kuin nopeasti hakemalla?jule100 kirjoitti:Nelinumeroiset löytömäärät eivät takaa yhtään mitään. Purkkeja on haettu vain useasti nopeassa tahdissa.
Jep. Ja se on todella sääli että sellaisia on. Ylimielisyys on oikeastaan varmin tapa tuhota hyvää harrastusta ja henkeä. Tällaiset ihmiset itse jätän omaan arvoonsa. Myöskin ne jotka tekevät kaikkensa vain tilastojen eteen hakemalla purkkeja jopa niin kuin niitä ei ole tarkoitettu. Mutta se on toinen juttu. Oikeastaan omissa kommenteissani tarkoitin ja sivusin juuri tuota ylimielisyyttä ja sitä että kategorisoidaan ihmisiä löytömäärien mukaan. Arvostellaan muita, "dissataan omien saavutusten kautta muita". Vaikka kirjoitin että löytömäärät ratkaisevat ja ilmoitin sen olevan fakta, niin kyllähän se on fakta silti että ainakin harrastusta aloittelevat kuuntelevat enemmän löytäneitä.Tästä syystä pitäisi myös käyttäytyä sillä tavalla, eli tukea ja avustaa aloittavia. Ei se ole keneltäkään pois. Mutta jos haukutaan, tyrmätään ja dissataan, niin se on.andyyh kirjoitti: Itsekin törmännyt pariin otteeseen ylimielisiin kätköilijöihin, jotka ovat löytömäärän perusteella alkaneet pätemään.
